Töitä ja kiirusta. Tänä syksynä olen tyytynyt olemaan "vain" viikonloppupuutarhuri, sillä juuri muuhun ei aikani riittäisi, 8 työtuntia päivässä riittää. Työkohteita on ollut paljon erilaisia mutta tykkään tästä talvisesta täydennyshommasta todella ja mikä parasta, aina tulee uutta tietoa. Tästä voisi olla toiseksi ammatiksi, mutta se varmistuu myöhemmin... Pääasiallinen ammattini tulee kuitenkin AINA olemaan puutarhuri, mutta koskaan ei voi sanoa ei koskaan.
Olen ollut aivan ihastuksissani kuluneen viikon säistä, täällä Lahdessa ollaan saatu auringonpaistetta, pientä pakkasta ja ihana ensilumi, joka pysyi hetken maassakin valoistamassa lenkkipolkua, kunnes vesisade tuli ja vei viimeiset kuuran rippeetkin. Säätiedotteen mukaan lauhkea, jopa yli 10-asteinen syyssää jatkunee ensi viikonkin, joten kannattaa hyödyntää vuoden parhaat istutushetket nyt, jos et vielä ole niin tehnyt!
VINKKI: Niin kauan, kuin maa on sulaa
kannattaa istuttaa puun ja pensaan taimia,
jopa perennoja suotuisaan paikkaan.
***
Itse hyödynsin taimimyymälöiden loppusyksyn edulliset poistotarjoukset jo pari viikkoa sitten. Pihallemme melko keskeiselle paikalle istutettavaksi päätyi hetken mielijohteesta koristeomenapuu 'Kadetti'. Taimi mahtuikin hyvin autoni kyytiin lähes kolmemetrisessä komeudessaan :) Kotiin päästyäni alkoi istutuskuopan kaivaminen, mikä ei lämpimässä ja kuivassa syyssäässä ollut yhtään hullumpaa askaretta sunnuntai-iltapäivälle. Puun vieressä näkyy aiemmin kesällä naapurin puolesta istutettu keltakirjokanukan (Cornus alba 'Gouchaltii') taimi, jonka toivon muodostavan kivan väriparin puun kanssa. Paikka on melko avoimella, aurinkoisella nurmialueella. Malus-lajikkeille yleensä suositellaankin aurinkoista ja lämmintä sijaintia, ei mielellään kylmää ja märkää savimaata, jossa vesi jää seisomaan puun juuristoalueelle!
Istutuspaikan maaperä koostuu meillä pintakerroksesta (noin 20cm hyvää ruokamultaa), savisemmasta kerroksesta (oletettavasti pihan rakentamisen yhteydessä levitetty 30-50cm tasoituskerros) sekä pohjamaasta (moreenimaata, josta sieltä täältä pistää esiin kalliota/isoja kiviä). Nuo kerrokset erottuvat tästä kuvasta jotenkuten, kaivoin pohjamoreeniin saakka, kunnes vastaan alkoi tulla liian isoja kiviä... (lapion terä on noin 25cm)
ISTUTUSKUOPPA:
Vaikkei puu kasvaisi varsin isoksi, suosittelen tekemään
istutuskuopasta tarpeeksi suuren. Pikkupuulle kuopan tulisi
olla syvyydeltään vähintään 50cm ja halkaisijaltaan noin 80cm.
Näin saat jo istutusvaiheessa ohjattua taimen juuria
kasvamaan paakusta ulospäin ja puu kasvattaa
nopeammin tukevan ja terveen juuriston.
Kasvualustaa paransin reilulla annoksella peruslannoitettua puutarhan turvemultaa. Lue lisää maanparantamisesta aiemmasta kirjoituksestani täältä. Savisesta maasta johtuen istutin omenapuun hieman kumpuun, jotta ylimääräinen kosteus ei jäisi juuristoalueelle, eikä puun jalkoja palelisi ;) Myös pohjakerroksen karkea moreenimaa toiminee hyvänä salaojituksena. Aloitin lisäämällä reilusti multaa kuopan pohjalle. Olen joskus istuttamisen yhteydessä laittanut kuoppaan ensin kunnon kourallisen kalkkia ja yleislannosta, mutta syysistutuksissa se ei ole välttämätöntä. Turvemullassa on lannoitetta kevättä ja ensi kesää ajatellen, jonka jälkeen voidaan laittaa lisäkalkitusta ja -lannoitusta puun juurelle normaalisti.
Yleisohjeena taimipaakku asetellaan tarkasti oikeaan syvyyteen, jolloin juurenniska jää pari senttiä syvemmälle multaan, kuin se paakussa on ollut. Juuripaakun ollessa hyvin tiivis, voi sitä avata varovasti esim. terävällä puukolla viiltämällä, jotta kiertymään lähteneet juuret lähtevät haaromaan. Levitin hieman avatut juuret tasaisesti kuopan sivuille ja ennen kuopan lopullista täyttämistä kasvualustalla, kastelin taimen parilla kannullisella kädenlämpöistä vettä. Lopuksi kuoppa tiivistetään hyvin ja tarkistetaan, että istutussyvyys on varmasti oikea. Puun juuristoalue pidetään vapaana nurmikosta ja rikkaruohoista.
Tuenta on tärkeää varsinkin avoimella tuulisella paikalla, joten asensin puulle vielä talven viimoihin kunnon tukikepit ja sidoin kiinni tervanarulla noin 80cm korkeudelta. Tukikepit voit lyödä maahan jo ennen taimen istuttamista välttääksesi mahdolliset juuristovahingot. Tuentanarut tulee sitoa riittävän matalalle, jotta taimi kasvattaa tehokkaammin tukijuuria. Ja koska omenapuut ovat pupujen herkkua, ympärille kiersin tietysti vielä suojaverkon. Hoitoleikkuun päätimme jättää varmuuden vuoksi alkukevääseen. Vastaistutettu puu on kuvassa vasemmalla verkon ympäröimänä...
Tuohituomet ovat kasvaneet kolmessa kesässä melkoisesti ja tänä syksynä niiden väriloistokin oli mielestäni tähänastisesta vertaansa vailla. Tällä hetkellä, lehtien pudottua myös kuparinpunainen runko välkehtii kauniisti auringossa. Komeamaksaruohomättäät ilahduttavat pitkälle alkutalveen asti.
***
Ethän unohda näitä kaunottaria pakkasten kynsiin!
Daaliat, tai tarkemmin niiden maanalaiset mukulat tarvitsevat 0-5 asteisen säilytyspaikan talveksi. Mikäli kesäkukkaruukussasi sattuu olemaan näitä, parhaassa tapauksessa vielä hallasta huolimatta kukassa, niin suosittelen kurkistamaan mitä mullan kätköistä saattaa löytyä...
...sillä nämä kaunokaiset kyllä kannattaa säilöä visusti vaikkapa perunakellariin, mutta täytyy varoa etteivät mene sekaisin oikeiden pottujen kanssa! Näillä näkymin piha alkaa olla talviteloilla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti